Euforiaa Rönön saarella
Kuopiolainen saarikoti käsittaä neljä pohjalaiseen tapaan punaista rakennusta. Perinteisistä materiaaleista syntyneessä päärakennuksessa on seesteinen ilmapiiri, jossa unohtuu nykymaailman hektisyys.
Tontti laskeutuu Kallaveden rantaan
Monissa maissa ja useissa maanosissa elämänsä varrella asunut pariskunta päätti asettua neljä vuotta sitten aivan uuteen ympäristöön ja rakennutti ainutlaatuisen rakennuskokonaisuuden Kuopioon. Perheellä oli aiemmin merenrantakoti Helsingissä ja asunto halutaan säilyttää pääkaupunkiseudullakin, vaikka pääasiallinen koti on nyt Savon sydämessä. Pariskunnalla on viisi aikuista lasta, joista jokainen asuu ulkomailla. Heidän tullessa perheidensä kanssa vanhempiensa luokse, toiveena on kunnon lumitalvi. Se löytyy varmemmin pohjoisemmasta kuin maan etelärannikolta.
Perheen äidin suku on kotoisin Pohjanmaalta, jonka rakennusperinne elää vahvana tänäkin päivänä. Pohjanmaalla on rakennettu 1700-luvulta alkaen lukematon määrä punaisia hirsitaloja, jonka pohjaratkaisussa on porstua, iso tupa ja useita kamareita. Vauraan tilan päärakennuksessa kuuluu olla kaksi kerrosta, joskin kaksifooninkisen talon rinnalle Pohjanmaalla näkee edelleenkin vain yhden kerroksen käsittäviä punaisia taloja.
Suunnitelmien Kuopioon muutosta käynnistyessä myynnissä oli odotukset täyttävä kohde. Siitä ei kuitenkaan päästy kauppaa hieromaan, joten pariskunnalla oli edessä työläs ja kunnianhimoinen rakennusurakka. Toteutukseen päästiin ostamaan 2100-neliöinen rantatontti, johon saatiin mahtumaan pohjalaiseen perinteeseen kuuluva pihapiiri, markki. Se käsittää päärakennuksen lisäksi ison rantasaunan, aitan ja autotallin. Tonttia ympäröi lauta-aita ja komea sisääntuloportti. Rakennukset saivat tietenkin punaisen värityksen, joka syntyi Tervatexin luonnonmaalilla.
Pohjanmaan vanhat talot rakennettiin järvettömille lakeuksille, kuivalle tasamaalle. Savolainen versio pohjalais-talosta sen sijaan seisoo Kallaveden rannalla näkyvästi kallion päällä. Maa laskee ylätasanteelta rantaan lähes kymmenen metriä. Talo erottuu naapuritonttien omakotitaloista ja rivitaloista, ja näköala järvelle on upea jo ensimmäisen kerroksen ikkunoista. Ja kokoa on reilusti, päärakennuksen kerrosala lähentelee 300 neliötä.
Massiivipuuta haluttiin myös keittiöön
Pariskunnan hirsikoti vastaa sisäilmeltään talon ulkonäköä. Kodikkaita hirsiseiniä kaunistavat puun kuivumisesta seuraavat halkeamat. Niitä katsellessa syntyy rauhan ja ajattomuuden täyttämä mielenmaisema. Kun vielä ikkunoista avautuu näkymä järvelle, arkipäivätkin kodissa ovat euforian täyttämiä.
Sisätyöt on tehty hyvistä materiaaleista ammattitaidolla. Sisäkatot ovat helmipaneelia ja tuvan keskellä on iso, käsin muurattu tulisija. Keittiöön haluttiin nykyisin harvinaiset täyspuiset kalusteet. Normaalisti kalusterungot ovat levyrakenteisia, vaikka ovet olisivat täyttä puuta. Mutta talon rouva halusi keittiöön ainoastaan aitoa koivua ja sellaiset kalusteet oli valmis toimittamaan Topi. Kahdella seinustalla kulkee pitkä rivi kaappeja ja päädyssä olevat korkeat kaapistot kätkevät sisäänsä myös aamiaiskaapin. Yläkaappeja ei katsottu tarpeellisiksi. Laskutilaa keittiössä on runsaasti.
Puusepäntyönä hankittiin myös tuvan isot pöydät. Arkiruokailu tapahtuu korkealla pöydällä jakkaroilla istuen. Lasten ja lastenlasten tullessa vieraiksi, ateriat katetaan kolme metriä pitkään pöytään, jonka seurana on yhtä leveät penkit.
Kun Kuopion muuton myötä luovuttiin isosta Helsingin kodista, iso osa kalusteista myytiin. Uuteen hirsitaloon hankittiin kokonaisuuteen sopiva irtainta. Runsassa sisustuksessa on mukana useita ryijyjä ja paljon lasten vanhoja leluja ympäri maailmaa. Kodin tekstiileissä on kirkkaita värejä ja valaisimet ovat koristeellisia. Väri-loisto katoaa kosteisiin tiloihin siirryttäessä. Vessoissa ja kylpyhuoneessa pinnoissa on vaaleat kaakelit.
Kahta normaalitaloa vastaavasta pinta-alasta huolimatta talossa on vain kolme makuuhuonetta – tarpeen mukaan. Kaikki tilat ovat kookkaita ja avaria. Päärakennuksessa ei ole saunaa. Löylyjä heitellään rantasaunassa, jonka yhteydessä on yli 50-neliöinen tupa. Sitä käytetään paitsi oleskeluun myös vieraiden majoittamiseen.
Rönön saaressa asuu runsaat 500 ihmistä
Rakennusten seiniin haluttiin aitoa ja alkuperäistä massiivihirttä. Täydellisiksi toiveisiin todettiin Vaaran Aihkitalojen iäkkäistä pohjoisen puista höyläämättä hirret. Ne muistuttavat entisaikojen käsinvetistytyjä seinähirsiä, vaikka työstö tapahtuu konevoimalla. Pariskunta valitsi vaihtuvakorkuiset perinnehirret, joiden korkeus on 220–300 millimetriä. Paksuus on 240 mm.
Rakentaminen vaihtuvakorkuisista massiivihirsistä vaatii erityistä ammattitaitoa, jota löytyy vain pieneltä joukolta talontekijöistä. Savossa homman osaa Puutyö Metsänheimo Oy, joka toimii rakentamisen lisäksi Vaaran Aihkitalojen paikallisedustajana. Pariskunta teki Metsänheimon kanssa kaupat niin itse suunnittelemastaan hirsitalosta kuin rakennusurakoinnista. Projekti onnistui odotusten mukaisesti. Hyvästä materiaalista syntyi osaavissa käsissä rakennuskokonaisuus, joka kestää usean sukupolven asumisen. Päärakennus valmistui nelisen vuotta sitten.
Rönön saarella moni ihmettelee talomiljöötä ja sen ikää. Kokonaisuutta pidetään usein entisöitynä kohteena. Eivät arvaa, että talo on uusi, niin ajaton se on. Moni saarelainen sanoo, että talokokonaisuus sopii saaren henkeen ja elää paikallaan yli 100 vuotta. Saari itsessäänkin on nähtävyys runsaan kahden kilometrin päässä Kuopion torilta. Reitti kulkee kauniin Väinölänniemen kautta saareen johtavalle sillalle. Silta rakennettiin vuonna 1988. Sen jälkeen saaren asukasluku on kasvanut. Tällä hetkellä siellä asuu noin 550 tyytyväistä kuopiolaista.
Pariskunnan tontilla on rantaviivaa 60 metriä. Järvellä näkee saarelaisten veneitä ja horisontissa pilkottaa yli 100000 asukkaan kaupungin keskusta.
