Samaa puuta
Perinteisestä höylähirrestä voi rakentaa selkeää arkkitehtuuria edustavan kodin. Hohtavan valkoinen aihkihirsitalo löytyy kerrostalojen naapurista Porvoosta.
Hirsitaloja on lähimmän vuosikymmenen aikana rakennettu pilvin pimein isojenkin kaupunkien taajamiin. Lähes kaikissa niissä seinät ovat lamellihirttä, joka syntyy tehdasolosuhteissa liimaamalla höylättyjä lankkuja yhteen. Tuotekehityksen uusin saavutus on painumaton lamellihirsi. Kaikissa hirsivaihtoehdoissa olennaista on talon hengittävät seinät, kun niiden materiaali on sataprosenttisesti puuta. Yli 20 senttiä paksut puuseinät eivät tarvitse lisäeristettä.
Perinteinen hirsi on työstetty yhdestä isosta tukista. Paras puulaatu on Pohjois-Suomen ankarissa olosuhteissa hitaasti kasvanut mänty. Seinähirren paksuuden saavuttamiseen on yleensä kulunut yli sata vuotta.
Paksun puun kuivuminen vaatii aikaa. Massiivihirsi jatkaa kuivumistaan muutaman vuoden seinäelementiksi työstämisen jälkeenkin, vaikka onkin läpikäynyt teollisen kuivausprosessiin ennen höyläämistä ja määrämittaan sahaamista. Kuivamisen aikana hirret halkeilevat. Lopullinen ulkonäkö poikkeaa oleellisesti lamellihirren sileänä säilyvästi pinnasta.
Massiivihirsi on suosittu materiaali erityisesti maaseutuympäristöön rakennettavissa taloissa ja lomarakennuksissa. Uusissa kaava-alueille rakennetuissa taloissa sitä ei kuitenkaan ole juurikaan nähty. Tilanne tullee muuttumaan osaltaan Iljannon pariskunnan Sadun ja Hannun esimerkin myötä. He halusivat Porvooseen rakentamaansa taloon aidot hirsiseinät erityisesti luonnonmukaisuuden ja ulkonäön vuoksi. Talo rakennettiin kaupunkiympäristöön.
Projektin onnistuminen vaati ensinnäkin rohkeutta, toiseksi taitavaa arkkitehtiä ja lopuksi harjaantunutta sisustajan silmää. Lopputuloksesta voi käyttää ties mitä positiivisia adjektiivejä; talo on komea, perusilmeeltään moderni ja istuu valkoisen ulkovärinsä ansiosta kerrostalojen naapuriksi. Talossa on kaksi hirsikerrosta ja alimpana harkkoseinäinen kellari. Kokonaisuutta täydentää erillinen saunarakennus, joka on rakennettu samanlaisista Vaaran Aihkitalojen höylähirsistä kuin itse talokin.
Hivenen Rovaniemen eteläpuolella Tervolassa toimiva Vaaran Aihkitalot on osaavin massiivihirsitalojen valmistaja ja taitaa vanhan rakennusmateriaalin kesyttämisen nykypäivän makutottumuksiin. Iljantojen talo tullee osaltaan vauhdittamaan aihkitalojen muutenkin kasvavaa kysyntää. Sadun ja Hannun esimerkin innoittamina jo kaksi perhettä on päättänyt rakentaa aihkihirsitalon. jokainen haluaa taloonsa pohjaratkaisun, jossa tilan suhde neliömäärään on mahdollisimman hyvä. Toiset onnistuvat tavoitteessa hyvin, toiset hyvin huonosti.
Jokainen haluaa taloonsa pohjaratkaisun, jossa tilan suhde neliömäärään on mahdollisimman hyvä. Toiset onnistuvat tavoitteessa hyvin, toiset hyvin huonosti.
Satu ja Hannu valitsivat uuden kotinsa suunnittelijaksi arkkitehti Jani Snellmanin. Hän teki kymmenen pisteen arvoista työtä. Talo Iljanto on alle 150 huoneistoneliön omakotitaloksi sekä valoisa että tilava ja näyttää vielä ulkoapäin todellista kokoaan selvästi kookkaammalta.
Tilaa on reilusti juuri siellä, minne sitä haluttiin; oleskelutiloissa ja kodinhoitohuoneessa on viihtyisän väljää. Perheessä kaikki vaatteet säilytetään kodinhoitohuoneessa, jolloin niiden huolto on mahdollisimman helppoa.
Aikuisikää lähestyvien poikien, Luken ja Josefin, makuuhuoneet tehtiin mahdollisimman kompakteiksi, pääasiassa vain nukkumista varten. Kellarikerroksessa pojille on iso harrastehuone, jossa he viettävät pääosan ajastaan. Sinne mahtuvat kaikki harrastuskamppeet kuntoiluvälineistä soittopeleihin.
Kellarikerroksessa on myös kahden auton talli, tekninen tila ja varastohuone.
Yläkerrassa on valoisa avoparvi, jonka Iljannot ovat sisustaneet työhuoneeksi. Siitä kannattaa ottaa mallia jokaisen kotikonttorin suunnittelijan. Valoisa ja viihtyisä tila on inspiroiva työympäristö.
Pintamateriaalit ja kodin värimaailman Satu ja Hannu valitsivat itse. Heillä on harjaantunut tyylitaju, mistä näkyvimpänä osoituksena on hirsipintojen väritys. Osa elävistä puupinnoista on käsitelty värittömällä suoja-aineella, osa on maalattu valkoiseksi. Sisäilme on samanaikaisesti moderni ja perinteinen. Ennen kaikkea se on kodikas ja perhe nauttii aidon puupinnan katselusta päivittäin.
Keittiöön haluttiin mustat kaapisto-ovet ja tammitasot. Kalusteet hankittiin porvoolaisesta Glavo Oy:stä. Erityinen satsaus tehtiin lattioihin, kun alakertaan haluttiin Novafloorin Trinity-tammilankkuparketti, jota moni pitää lattioiden mersuna. Yläkerrassa on kapeampi Novafloorin tammiparketti.
Ennen rakentajiksi ryhtymistä Iljannot etsivät Porvoosta valmista taloa. Kun sopivaa ei löytynyt, ryhdyttiin seuraamaan tonttien myynti-ilmoituksia. Sen myötä Hannun pitkäaikainen haave oman talon rakentamisesta alkoi lähestyä. Eihän se ole mies eikä mikään, joka ei kerran elämässään taloa rakenna…
Sopiva tontti löytyi viimein Peippolasta, joka löytyy moottoritieltä Porvooseen ajaessa ennen joen ylitystä. Keskustaan on lyhyt matka. Tontilla oli purkukuntoinen, ennen sotavuosia rakennettu hirsitalo. Se piti hävittää ennen rakentamaan ryhtymistä. Samoin maapohjaa piti muokata louhimalla kalliota 440 kuutiota.
Hirsikehikon pystytyksen vesikaton tekoon saakka urakoi Vaara Aihkitalot. Siitä eteenpäin Hannu huolehti projektin läpiviennistä yhdessä isänsä Ismo Iljannon ja kahden timpurin kanssa. Aikaa tarvittiin seitsemän kuukautta.
